Tähtitieteen harrastus

Pikkupoikana rakensin pahvista, metalliputkesta ja luotilangasta teodoliitin. Suuntasin teodoliitin eli astrolabin kohti Pohjantähteä, jolloin sillä saattoi määrittää taivaankappaleiden paikat deklinaation ja rektaskention avulla.
Yritin laskea tähtien nousu- ja laskuaikoja ja logaritmitaulujen ja laskutikun avulla. Ihmettelin, miksi Regulus ja muut tähdet eivät totelleet laskujani.
Vasta myöhemmin, vuosien kuluttua, tajusin, että tähtiaika ja paikallisaika ovat eri asioita... Olin saanut nousu- ja laskuajat tähtiaikana. Ne olisi vielä pitänyt muuttaa paikallisajaksi.

Palasin myöhemminkin tähtitieteellisiin laskuihin. Armeijassa krh-komppanian mittausupseerina pääsin määrittämään suuntia Auringon ja tähtien avulla.
Maantieteellisen sijainnin (pituus- la levyspiiri) määrittäminen tähtien avulla on kauan kiehtonut mieltäni. Tein lopulta tähtitieteellisen paikannusohjelman taskumikrolle ja testasin sitä muun muassa Etelä-Amerikan matkalla.

Suoranainen onnenpotku oli, että pääsin 31.5-6.6.2004 avaruuslentojen fysiikan kurssille Moskovan lähellä sijaitsevaan Koroleviin.
Kurssille oli päässyt koko Suomesta 21 lahjakasta oppilasta ja 4 opettajaa. Korolev on Venäjän avaruusteollisuuden keskus. Siellä sijatsee myös Venäjän avaruuslentojen johtokeskus, jonne teimme vierailun. Lennonjohtokeskuksen päällikkö, kosmonautti ja professori Vladimir Solovjov piti meille esitelmän. Saimme seurata, kun ISS saapui lennonjohtokeskuksen toimialueelle.
Muina tutustumiskohteina oli kosmonauttien koulutuskeskus, Tähtikaupunki. Siellä tutustuimme muun muassa kansainvälisen avaruusaseman ISS:n koulutussimulaattoriin.
Avaruusyhtymä Energian museossa oli laaja näyttely avaruusluotainten kaksoiskappaleista ja oikeista avaruudessa käyneistä paluukapseleista.
Kurssilla meitä opetti yksi akateemikko, yksi akatemian kirjeenvaihtajajäsen, 3 professoria ja avaruuslentojen maailmanennätysmies kosmonautti Valeri Poljakov.

Nykyään havaintovälineenäni on 10*50-kiikari,20*80-kiikari, kompassi ja paljaat silmät. Käytän tähtikarttaohjelmaa SkyMap ja Ipadin SkySafaria. Ne näyttävät tähtien paikat missä tahansa Maapallolla, mihin aikaan tahansa. SkyMap tuntee myös komeetat. 1997 saimme kunnian nähdä jättikomeetan Hale-Boppin.

PS. 1997 laukaistiin NASA:n ja ESA:n suurhanke,Cassini/Huygens-luotain, kohti Saturnusta. Alkoi 7 vuoden pitkä taival. Syntymäpäivänäni 30.12.2000 Huygens/Cassini luotain ohitti Jupiterin, joka linkosi sen kohti Saturnusta ja Titan-kuuta. Saturnuksen kiertoradalle Cassini/Huygens saapui 1.7.2004. Huygensin mukana Titaniin meni CD-ROM 614 400 nimikirjoitusta 81 eri maasta, joukossa minunkin nimikirjoitus ja viesti. Huygens laskeutui onnistuneesti Titanin pinnalle 14.1.2005. Luotain lähetti 350 kuvaa laskeutumisensa aikana, osa kuvista pinnalta. Tämä oli Euroopan Avaruusjärjestön ESA:n täysosuma. Se oli myös suomalaisen avaruustekniikan riemuvoitto: Laskeutumisen aikana Ilmatieteen laitoksen säähavaintolaite lähetti tietoja Titanin kaasukehästä. Mittalaitteiden käynnistymistä ohjasi suomalaiseen Elekrobit-konserniin kuuluvan Ylinen Electronics-yhtiön tekemät kaksi laskeutumistutkaa.

Cassini on löytänyt Saturnuksen Enceladus-kuun jääkuoren alta kymmenien kilometrien syvyisen suolaisen valtameren. On toiveita, että sieltä saattaisi löytyä alkeellista elämään. Cassini jatkaa edelleen ohilentojaan Saturnuksen ja sen kuin ohi.

Mars-tutkimus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Mönkijät ovat jvuosikausia tutkineet Marsia, löytäneet merkkejä muinaisesta merestä.
 Ne etsivät merkkejä Marsin mahdollisesta elokelpoisesta menneisyydestä. Useat luotaimet kiertävät Marsia, kartoittavat sitä ja mittaavat marsperän alla piileviä vesivaroja.

Kirjoittamiani artikkeleita Muita tuotoksia Tähtitieteen linkkejä

Paluu