Aloitin venäjän kielen itseopiskelun 1977. Aluksi kaikki meni hyvin.
Opin nopeasti kieliopin pääasiat ja 4500 frekvenssisanaa.
Järkytyksekseni havaitsin, ettei frekvenssisanavarastolla pysty kunnolla
lukemaan venäjänkielisiä lehtiä. Harkitsin jo lopettamista, mutta
onneksi sisuuntuminen pelasti. Sanavaraston kasvaessa yli 10 000 alkoi
lehtien ja kirjojen lukeminen sujua. Myöhemmin kävin Neuvostoliitossa
kielikursseilla ja matkoilla. Nykyään pystyn lukemaan vaivattomasti
kaikenlaista asiatekstiä, kaunokirjallisuuskin sujuu kohtuullisesti,
samoin tv:n venäjänkielisten asiaohjelmat.
Kielitaidon ylläpitö vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä. Onneksi nykyään
kaikki on helpompaa, on internet ja kaapelikanavan venäjänkieliset
kanavat. Suullisen kielitaidon kehittäminen on edelleen ongelma.
Kielitaitoa on tarvinnut muun muassa matkoilla. Matkoja olen tehnyt
Leningradiin, Pietariin, Viipuriin, Moskovaan, Murmanskiin ja
Novgorodiin.
Kesällä 2008 olin neljän tuttuni kanssa lähes kaksi viikkoa Venäjällä omatoimimatkalla.Ajettiin autolla 1700 km ja junassa kolmannessa luokassa 5500 km.
Kielikurssilla Moskovassa 1981 |
Kielikurssin vapaa-aikaa Leningradissa 1982 |
Matkanjohtajana Leningradissa 1986 Ryhmä suomalaisia opettajia on tutustumassa Leningradissa
Herzenin pedagogiseen instituuttiin 1980-luvulla. |
Pitkän tauon jälkeen kävin Pietarissa kesällä 1998.
Kaupunki oli muuttunut hämmästyttävän vähän 10 vuoden aikana. Joitakin
kirkkoja ja pankeille siirtyneitä rakennuksia oli puleerattu.
Valtakatujen ulkopuolella kaikki oli ennallaan. Jonot olivat kadonneet
kaupoista, mutta kadulle on ilmestynyt jonkin verran kerjäläisiä.
Byrokratia oli ennallaan - sama kuin tsaarien aikana ja
neuvostoaikana.
Ostin kymmenkunta kiloa venäläisia klassikkokirjoja. Niiden saatavuus
oli parantunut ratkaisevasti Neuvostoliiton ajoista. Kirjat, votka ja
olut ovatkin ainoita tosi halpoja tuotteita nykyään Venäjällä.
Vuonna 2002 kävin tarunhohtoisessa Novgorodissa ja Pietarissa, jolloin
huomasin Venäjän muuttuneen. Kaikki tuntui toimiman mukavasti.
Erityisesti Novgorodin historiallinen Kreml teki suuren vaikutuksen.
Kesällä 2003 olin seuramatkalla Pietarissa, jolloin myönteiset
muutokset olivat silmiinpistäviä: Oli halpoja kahviloita ja ruokaloita
pimein pilvin, liikkuminen oli vaivatonta.
Pietarin museoista kannattaa tutustua ennen muutaVenäläiseen
taiteen museoon ja vanhimpaan kansatieteelliseen museoonKunstkameraan. Alkujaan
Pietari Suuren perustama Kunstkamera oli Venäjän ensimmäinen
kansatieteellinen museo. Siellä on nykyään sekä alkuperäiset kokoelmat
että uusia näyttelyaiheita, erityisesti pohjoisten kansojen elämää
kuvaavia.
"Mihin laukkaat, sinä korskea ratsu" (Pushkin) Vaskiratsastaja on Pietarin kaupungin symboli |
Tsaarin Pietarissa oli loistoa. Talvipalatsi. |
Dostojevskin Pietari oli kolkko "Rikos- ja rangaistus"-romaanin tapahtumapaikkoja: Raskolnikovin talo lähellä Heinätoria vuonna 1998. Vuonna 2003 aluetta ja rakennuksia on merkittävästi siistitty |
Venäläisten lehtien tilaushinnat ovat tulleet liian kalliiksi.
Onneksi Oulussa voi seurata Moskovan TV:n ohjelmia.
Kaikkein parasta on kuitenkin Internetin leviäminen Venäjälle.
Lukuisat venäläiset lehdet ilmestyvät netissä. Seuraan Internetistä
lähes pävittäin tietotekniikan,
avaruustutkimuksen ja politiikan uutisia . Internet on
suorastaan korvaamaton opiskeltaessa tietotekniikan sanastoa.
Kielikurssit
|
Tutkinnot ja suoritukset venäjän kielessä
|
Venäjän hyökkäyssodasta venäjänkielisia selostuksia päivittäin Ukrainan
kannalta.
Selostuksiin saa myös venäjänkielisen tekstityksen