Luangwan savanni

Ylhäällä oikealla: Tämä leopardi on kätkeytynyt kuivuneeseen purouomaan. Katselemme sitä avomaasturista. Eläimet eivät pelkää autoja, jolloin niissä istuva pääsee hyvinkin lähelle. Jalkaisin kulkeva ihminen herättää useimmissa eläimissä kauhua. Onneksi Sambiassa saa kulkea kansallispuistoissa jalkaisin, toisin kuin Keniassa, jossa koko turismi on ralliajelua. Jalkapartion tulee kulkea jonossa, välttää melua, kirkkaita vaatteita ei saa käyttää, jotteivat eläimet lähtisi karkuun. Koko ajan on tarkkailtava ympäristöä ja oltava korva tarkkana. Poluilla ja maassa olevien puunrunkojen alla voi olla käärmeitä. Vaarallisin käärme on puffadder. Se ei lähde karkuun, vaan pysyy paikallaan polulla ja iskee salamannopeasti.

Video: tulenteko tikkua hankaamalla

Video: Suunnaton määrä kehrääjälintuja

Video: Hyeenat ja korppikotkat virtaheporaadon kimpussa

Hyeenan ulinaa yöllä Leijonan murinaa yöllä (72 kB)

Olemme juuri selvinneet matkamme dramaattisimmasta ja vaarallisimmasta hetkestä. Olimme palaamassa leiriin, kun yht'äkkiä vierestämme kuului selkäpiitä karmiva karjaisu. Naarasleijona oli ollut päiväunilla kahden pentunsa kanssa. Se ei kuullut meidän tuloa, koska se oli tuulen yläpuolella ja tuuli oli voimakas. Leijona loikkasi viiden metrin päähän, murisi ja vispasi häntäänsä valmistautuen hyppäämään. Onneksi kukaan ei lähtenyt karkuun. Kaikki jähmettyivät paikalleen juuri kuten meille oli opetettu. Sitten johtaja antoi käsimerkin, jolloin koko ryhmä alkoi hitaasti peräytyä selkä edellä mennen samalla leijonan suhteen jonoon. Tämä oli leijonalle "myönteinen signaali", jolloin sekin alkoi peräytyä. Leijona oli varmasti yhtä säikähtänyt kuin mekin, olihan sillä kaksi pentua.

Katselemme kuvassa muutaman kymmenen metrin päässä poistuvaa leijonaa ja sen kahta pentua.

Vasemmalla: Luangwa-laaksossa on kymmeniä tuhansia norsuja. Norsut ovat Luangwassa itse asiassa ympäristöongelma. Ne tuhoavat puita ja pensaita. Elefantit ovat ihmisille vaarallisia. Salametsästäjien takia norsut ovat usein hyökkääviä. Jalan kulkevan ihmisen on väistettävä norsu ajoissa menemällä tuulen alapuolelle. Sen näkö on huono, mutta hajuaisti hyvä. Onneksi norsun hyökkäys on useimmiten valehyökkäys, jolla se osoittaa olevansa savannin valtias.

Oikealla: Palatessamme leirille törmäsimme tähän puhvelilaumaan. Aurinko oli laskemassa, eikä pimeällä ole turvallista liikkua jalkaisin. Jouduimme kulkemaan lauman läpi. Puhvelit ensin tuijottivat ja sitten väistyivät. Yksinäinen tai haavoittunut puhveli on erittäin vaarallinen ihmiselle - lauma ei ole.