Madagaskarin arvoituksellinen historia

Jotain outoa tapahtui noin 1000 vuotta sitten. Indonesian saaristosta lähti suuria määriä ihmisiä katamaraanipurjealuksillaan kohti itää yli Intian valtameren, suurelle vaellukselle kohti Tuntematonta. Pienet lautat ja sivuvakaimella varustetut polynesialaistyyppiset katamaraanit matkasivat tuhansia kilometrejä yli aavan meren ja rantautuivat Madagaskarin saarelle. Osa ei päässyt koskaan perille.

Miksi ihmiset lähtivät suurin joukoin viljavalta Jaavalta kohti tuntematonta? Pakenivatko he sotaa? Nälänhätää? Maanjäristyksiä? Tulivuorenpurkauksia? Vainoa?
Tämä on edelleenkin hämärän peitossa. Madagaskarin asukkaiden indonesialainen ja polynesialainen alkuperä selvisi ensiksi kielitieteellisistä tutkimuksista. Niiden perusteella on päätelty, että muuttoaaltoja on ollut useita. Purjehtijat olivat todellisia löytöretkeilijöitä - 500 vuotta ennen Kolumbusta ja Vasco da Gamaa.

Tulokkaat saapuivat neitseelliselle metsien peittämälle rehevälle ja asumattomalle saarelle. Siellä he tapasivat outoja eläimiä, kummallisia kasveja ja puita. Oudoinpia olivat lähes 500 kiloiset lentokyvyttömät madagaskarinstrutsit. Ne olivat kolme kertaa suurempia kuin afrikkalaiset strutsit. Tulokkaat hävittivät muutamassa sadassa vuodessa sukupuuttoon kaikki Madagaskarin suuret eläimet.
On arveltu, että arabien tarinoiden jättimäisten Ruh-lintujen esikuva on ollut Madagaskarin strutsi. Arabien kauppa-alukset purjehtivat pitkin Afrikan rannikkoa ja Madagaskarin ohi jo ennen Vasco Da Gaman löytöretkiä. Merimiehet ovat ehkä nähneet jättiläisstrutseja.

On outoa, ettei Madagaskarilta ole jäänyt suullista perimätietoa suuresta merimatkasta yli Intian valtameren. Ikäänkuin muutto olisi tietoisesti haluttu unohtaa.

Myöhemmin Madagaskarille tuli asukkaita myös Afrikasta ja jonkin verran arabian niemimaalta. Väestön enemmistö on kuitenkin aasialaisperäistä.

1500-luvulla saarella vieraili eurooppalaisia, etupäässä portugalilaisia. Myöhemmin eurooppalaiset siirtomaavallat yrittivät saada Madagaskaria hallintaansa. Ne saivat jalansijaa vain sieltä täältä rannikoilta. 1800-luvulla ranskalaiset ja englantilaiset tekivät yhteisen sotaretken Madagaskarille. Ranska julisti vuonna 1896 Madagaskarin provinssikseen.
Toisen maailmansodan jälkeen Madagaskarilla alkoi aseellinen kansanousu ranskalaista siirtomaavaltaa. Vasta de Gaulle oli valmis myöntämään Madagaskarille ja muille Ranskan siirtomaille itsenäisyyden. Madagaskar itsenäistyi 1960.
Itsenäisyyden taival on kuitenkin ollut vaikeaa. Maa on ollut erittäin köyhä. Varsinainen demokratia on alkanut orastaa vasta viime vuosina.


Paluu

Juhani Kaukoranta
juhani.kaukoranta@gmail.com