Koska mittausta tehdään samanaikaisesti Pohjois-,Keski-, ja Etelä-Euroopassa, tuloksia yhdistämällä syntyy käsitys Euroopan yllä olevan otsonikerroksen tilasta, kertoo Seminaarin yläasteen matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan lehtori Kaarina Hakala. Käytännössä työ tapahtuu niin, että koulun oppilaat mittaavat auringon UV-säteilyn voimakkuutta koulun pihalla. Koska otsonikerroksen vahvuus ja auringon UV-säteilyn voimakkuus korreloivat, UV-säteilyn määrästä voidaan myös mitata maapallon elämää suojelevan otsonikerroksen vahvuutta. Yläilmakehän otsonikerros suojelee mm. ihmistä ihosyövältä.
Kaarina Hakalan mukaan projektin tavoitteena on lisätä oppilaiden ympäristötietoisuutta. Raahesta mukana on noin 100 koulun oppilasta.
- Projekti vaatii oppilailta monien eri oppiaineiden sisältämän tiedon luovaa yhdistämistä. Se opettaa oppilaita käyttämään tietokonetta tiedon keräämiseen. Projektissa tarvitaan tarkkuutta, tiedon jäsentämistä ja systemaattista ajattelua. Ympäristöä koskevan yhteisvastuun ja ympäristötietoisuuden kehittyminen on myös tärkeää.

Toden tuntu kiehtoo
Pelkkä UV-säteilyn mittaaminen ei riitä, sillä oppilaiden on selvitettävä mm. auringon kulma myös pilvisinä päivinä. Apuna käytetään Skymap-ohjelmaa, jonka saa internetistä.
Toteutus integroidaan Hakalan mukaan normaaliin koulutyöskentelyyn siten, että mittauksia ja tulosten lähettämistä lukuunottamatta kaikki muu tapahtuu normaaleilla oppitunneilla syventävinä jaksoina.
- Lisäksi tietotekniikassa harjoitustehtäviä on tehty usein käyttäen otsoniprojektia materiaalina.
Hakala luettelee kaikkiaan seitsemän eri kouluainetta, joiden sisältöjä oppilaat joutuvat soveltamaan oppimisprosessissa. Oppiaineita ovat tietotekniikka, kemia ja fysiikka, terveysoppi, englanti, kuvaamataito ja kotitalous. Lisäksi pitkäaikainen ja käytännönläheinen havainnointi tekee sananmukaisesti läpinäkyvästä ja kaukaiselta tuntuvasta ongelmasta todellisen tuntuisen.
- Se pistää miettimään, miten itse voi vähentää ympäristöön kohdistuvia haittoja; tulee pohdittua, mitä rikkinäiselle jääkaapille pitäisi tehdä, sanoo koulun yhdeksännen luokan oppilas Johannes Räsänen.
Konkreettisuutta tukee myös ongelman ajankohtaisuus.Tulosten merkitysten pohtiminen on helpompaa, kun oppilaat tiedostavat otsonikerroksen elämää suojaavan merkityksen. Samalla selviävät ne syyt, jotka tuota kerrosta uhkaavat.
- Vanha juju eli tekemällä oppiminen on tässäkin projektissa oppimista edistävä voima.
Mittaustulokset siirretään intemetissä olevalle WWW-sivulle. Sivujen koostan-misesta vastaavat koulun oppilaat itse. Sivulle on koottu UV-säteilyä koskevat mittaustulokset Italiasta, Hollannista ja Suomesta. Kyse on samalla koko hankkeen kansainvälisistä sivuista.
- Otsoniprojektia on käytetty esimerkkinä mm. terveystiedon tunneilla, kun on puhuttu UV-säteilyn aiheuttamista riskeistä. Sekä englantia että tietotekniikkaa oppilaat tarvitsevat kommentoidessaan tuloksia internetin välityksellä.
- Koska oppilaat joutuvat itsenäisesti mittaamaan ja lähettämään tuloksia sähköpostitse, heidän on luotettava itseensä. Vieraan kielen käyttäminen ja siinä onnistuminen antaa myönteisten kokemusten kautta itsevarmuutta, sanoo Hakala.

Luuranko opettajalta, sisältö oppilailta Projektityöskentely vaatii Hakalan mukana myös opettajalta omien opetustapojen kehittämistä siten, että vastuuta annetaan enemmän oppilaille.
- Vaikka oppilaat toimivatkin itsenäisesti, heitteille jäämisen tunnetta ei saa syntyä.
Opettajan luomalla oppimisympäristöllä on luonnollisesti merkitystä oppilaan oppimisen kannalta; prosessissa opettaja antaa tehtävän rungon ja oppilas täyttää sen.
- Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaat hakevat vastauksia esimerkiksi fysiikan tunneilla otsonikadon syihin. Sopivia tehtäviä löytyy runsaasti internetistä, Hakala painottaa.

Innostus palkitsee
Otsonimittausprojekti kuuluu Euroopan Unionin Sokrates-koulutusohjelmaan. Ohjelman päätavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja aikuisten koulutuksen laatua lisäämällä eurooppalaista yhteistyötä.
Se myös kehittää mahdollisuuksia, joiden avulla oppilaitokset voivat hyödyntää laajemmin unionin koulutustarjontaa. EU tukee ja tarjoaa koulutusta mm. Lingua -kieliohjelman puitteissa.
Seminaarin yläasteen yhteistyökouluina ovat Kajaanin Lyseon yläaste sekä kaksi koulua Italiasta. Hanketta koordinoi hollantilainen koulu, joka alunperin on ollut koko idean takana. Mittauksia tehdään vielä ainakin seuraavan kahden vuoden ajan.
Projektityöskentelyn sovittaminen koulun muun opetuksen kanssa on Hakalan mukaan ollut luonnollisesti raskasta, mutta myös antoisaa.
- Aitojen kansainvälisten kontaktien syntyminen ja oppilaiden innostuminen on ollut palkitsevaa. Käytännössä hankaluuksia on syntynyt etenkin mittauksen organisoinnissa vaikka halukkaista ei juuri ole pulaa.
Koulujen välistä yhteistyötä lujitti Hakalan mukaan viime toukokuussa Raahessa järjestetty tapaaminen. Oppilaat osallistuivat tapahtumaan mm. ulkomaisten opettajien henkilökohtaisina avustajana. Opettajien keskinäistä yhteistyötä pidetään yllä kerran vtiodessa järjestettävällä koulujen välisellä tapaamisella, joka pidetään seuraavan kerran Hollannissa.
Kirjoittaja on porilainen vapaa toimittaja ja multimediasuunitteli Jere Kuusinen.