Meillä oli suora lento Oulusta Teneriffalle sen eteläiselle lentokentälle. Apartement-asunnon olimme itse varanneet booking.comin kautta ja lennon Norwegianilta. Lennot maksoivat yhteensä 641 € ja majoitus kahdelta viikolta ensin apartment ja kaksi päivää lopussa hotellissa yhteensä 786 €.
Lähtö bussilla numero 8 Iskosta Oulunsalon lentokentälle ja sieltä lento lähti 15:40 kohteena Teneriffa-Sur, jossa olimme 22:20 sikäläistä aikaa, joka on kaksi tuntia meitä jäljessä. Lento on pitkä lähes 9 tuntia. Olimme netissä jo maksaneet shuttle-taksin kentältä Santa Cruziin pohjoiseen. Emme olisi ehtineet bussiin. Maksoimme siitä 94 €. Hieman oli odoteltava kuskia, koska lentomme oli etuajassa. Matka on 60 km ja aikaa meni reilu puoli tuntia. Tiethän ovat loistavia lähinnä moottoritietä.
Olimme ilmottaneet tekstiviestillä majapaikkaamme Parking privado, luminoso, junto a las Ramblas, mihin aikaan meitä voisi olla vastassa avaamassa ovea. Ongelma oli vain se, että taksikuski ei osannut osoitteeseen. Hän katsoi vain kännykän navigaattorista ja itsepäisesti olisi vienyt meidät hotelli Atlantidaan, vaikka selvästi sanoimme osoitteemme ja näytimme kartalta paikan. Kuski kuljetti meitä laitakaupungille, väliin peruutti ja silloin meidän oli otettava ohjat. Sanoimme, milloin pitää minnekin kääntyä. Kumma, ettei osannut, kun osoite oli isolla Avenida Benito Pérez ja lähellä merta. No ei sen puoleen meitä oltu vastassakaan, vaikka olimme hermoilleet myöhästymisestä. Oli soitettava pariinkiin kertaan, sillä portista päästäksemme tarvitsisimme avaimen ja siitä eteenpäin taloon ja sitten asuntoon.
Vihdoin nuori neito saapui. Yhtään sanaa hän ei osannut englantia, mutta jotenkin saimme asiat hoidetuksi. Asunnossahan oli kaksi makuuhuonetta, mutta selvisi, että emme käyttäisi kuin yhtä. Tilaa oli kyllä tarpeeksi, sillä koko asunnon pinta-ala oli 68 neliötä. Asunto oli loistavan siisti ja hyvin varusteltu. Vain viinipullon korkin avaaja puuttui, mutta ostimme sen ja jouduimme tietysti sen sinne jättämäänkin. Koska meidän oli maksettava takuumaksua 150 €, niin jotta varmasti saisimme sen takaisin, jätimme lähtiessä asunnon yhtä siistiksi ja vielä kuvasin kaikki paikat todisteeksi. Koska oli joulun aika, meille tuotiin takuusumma vasta hotellille.
|
|
|
|
| Kuva 1. "3-kertainen" lähtö Iskon pysäkiltä |
Kuva 2. Apartementoksemme 2.kerroksessa |
Kuva 3. Ruokailunurkkaus |
Kuva 4. Olohuone |
 |
 |
 |
| Kuva 5. Asunnon piha |
Kuva 6. Linja-autoaseman paikka on hyvä
tietää |
Kuva 7. Upea kulttuuritalo (auditorio) yhdeltä suunnalta |
Mukava yksityiskohta oli, että keittiössä oli muffinsseja, kahvia, maitoa ja vettä. Seuraava aamukin lähtisi mukavasti niillä eväillä käyntiin.
Lämpötila oli kaikkina päivinä yli 20 astetta, eikä se yölläkään laskenut kuin jotain 17 asteeseen. Asunnossa ei ollut lämmitystä. Muuten se ei haitannut, mutta kun olin ajatellut pestä nyrkkipyykkiä, en saanut niitä vaatteita kuivaksi. Hiusten kuivaaja ja silitysrauta auttoivat vähän ja uimapuvuthan kuivuivat auringossa rannalla. Meillä ei nytkään ollut paljon vaihtovaatetta, sillä kuten tavallista meillä oli matkatavaroina vain reput. Nokkelana olin keksinyt pukea kolminkertaisen vaatetuksen matkalle. Siitä olikin apua varsinkin palatessa, kun Oulussa oli jo lumista ja hieman pakkastakin. Santa Cruzissa paistoi aurinko täydeltä terältä paitsi jouluaattona. Silloinkin oli kyllä lämmintä.
 |
 |
 |
| Kuva 8. Audiotoriorakennuksen ravintolassa | Kuva 9. Yleinen uimaranta |
Kuva 10. Lago Martinez, merivesiallasalue |
 |
 |
 |
| Kuva 11. Ensimmäinen menu
nurkkakuppilassa |
Kuva 12. Voi sitä näinkin kerjätä. Monenlaista "taituria" punaisilla valoilla. |
Kuva 13. Rantaleijona altailla |
 |
 |
 |
 |
| Kuva 14. Täysin sininen taivas ja
mittarissa 29 |
Kuva 15. Varsinaisella
keskusalueella kävelykatu Calle del Castillon sivukadulla |
Kuva 16. Plaza de Espanalla | Kuva 17. Kotimatkan kaktukset |
Santa Cruz on iso kaupunki ja Teneriffan pääkaupunki. Mikään ulkomaan turistin kaupunki se ei ole. Siellä ei näe mitään turismin tunnusmerkkejä kuten rantahotelleja, matkamuistomyymälöitä tms. Englannilla ei aina pärjää, mutta kohtuullisesti kuitenkin. Jussi tietysti tapansa mukaan opetteli joitain espanjankielisiä lauseita.
Kun niitä turistiravintoloita ei ollut, menimme eka aamuna avenuen toiselle puolen olevaan pikku kuppilaan syömään aamupalaa. Lähellä oli pieni supermarket, josta ostimme asuntoon ruokaa. Taas sai ihmetellä laskun pienuutta. Ja niiden yhden ja kahden sentin kolikoita alkoi kertyä kukkaroon haitaksi asti tai eihän minulla mitään kukkaroa ollut edes vaan pudotin rahat vyölaukkuun. Pienistä kolikoista oli päästävä eroon täällä, sillä Suomessa niistä on vain harmia. No, ollaanhan tippien maassa. Ei hätää.
Heti alkuun oli otettava selville linja-autoasema ja aikataulut, sillä paluumatkan lentokentälle tekisimme bussilla. Lentomme lähtisi aamulla kahdeksalta, joten yöllä olisi lähdettävä matkaan. Ennen linja-autoasemaa oli valtavan iso tavaratalo, jossa palloilimme jonkun aikaa lähinnä vessaa hakien. Löytyi. Emme kuitenkaan myöhemmin asioineet tässä tavaratalossa vaan lähellä olevassa altaitten ja asunnon puolessa välissä olevassa isossa Meridianossa, jossa oli Carrefour-ruokakauppa. Täältä ostimme tortilloja, tahkopalan juustoa, salaattia, viiniä ja hedelmiä. Näiden kahden suurimman tavaratalon vieressä oli vielä Lidl.
 |
 |
 |
 |
| Kuva 18.
Omassa rauhassa |
Kuva 19. Varjoa viisaasti
käyttäen |
Kuva 20. Palmukukkula
taustalla |
Kuva 21. Leveästi
levittäydytty - uimapuvut kuivumassa |
Bussilippua ei saatu ostetuksi, kun ne on ostettava autossa. Käveltiin tutustumassa myös merivesialtaisiin, mutta vaikka muutoin menimme sinne aina viettämään päivää, oli pakolliset tutustumiset ensin hoidettava. Raitiovaunuaikataulut haettiin myös. Aktiivirannekkeella mitattiin kävelymatkoja. Altaille oli asunnostamme 1,4 km. Mitään ravintoloita ei oikein näkynyt, mutta kysellen löysimme asunnon läheltä pienen nurkkaravintolan, joka tarjosi maukkaan menun. Vaikeuksia oli alkuun, kun ei ollut yhteistä kieltä, mutta sen korvasi ylenpalttinen ystävällisyys. Tässä ravintolassa söimmekin matkamme herkullisimman ravintola-aterian.
Raitiolinja ei mennyt ihan meidän läheltä, vaan lähimmät pysäkit olivat meiltä noin kilometrin päässä. Toinen oli La Paz ja toinen yhtä kaukana, mutta toisella suunnalla Cruz del Senor. Jälkimmäiseen oli nousua, joten mieluummin käytimme La Pazia, jonne meni leveä tasainen avenue.
 |
 |
 |
| Kuva 22. Aatonaattona
keskustassa |
Kuva 23. Keskustan jouluvalot
ja kuutamo |
Kuva 24. Teresitasin rantakallioihin tehtyjä piirroksia |
Raitiovaunulla menimme keskustaan kohti La Espanja-aukiota, jossa on pieni tekojärvi. Kävelykatu Calle de Castillolla oli väkeä runsaasti ja aatonaattona siellä oli kaikenlaista menoa. Vanhempi väki oli pukeutunut kansallisasuihin; osalla oli soittimet. Seimi oli tietysti myös ja jouluvalot. Itse jouluaattona oli muuten hiljaista, mutta nukkumista häiritse aamuyöhön asti ammutut ilotulitteet.
Aamuisin suuntasimme meren rantaan merivesiallasalueelle Lago Martinez. Se on taiteilija Cesar Manriquen suunnittelema kuten vastaava Puerto de la Cruzissa. Vesi suodatetaan merestä. Isokokoisissa altaissa on saariakin. Rantatuoleja on altaan reunoilla sekä palmujen katveessa. Sisäänpääsy maksoi meiltä yli 65 -vuotiailta yhteensä 6 €, kun otimme tuoleihin kaksi patjaa ja aurinkovarjon. Muistelen, että Puerto de la Cruzissa ei ollut alennuksia tai sitten ei vain oltu hoksattu. Santa Cruzin altaat olivat joka päivä auki klo 10 - 18. Vain joulupäivänä alue oli kiinni. Silloin matkasimme bussilla Teneriffan ehkä upeimmalle hiekkarannalle Teresitas. Hiekka on tuotu Saharasta. Kävimme siellä pari kertaa. Matkaa on 9 km. Bussilippu oli 1,25 €. Teresitas-rannalla pystyi uimaan meressä, sillä ranta oli suojattu aallonmurtajalla. Pohjakin oli hiekkaa. Vesi oli lämmintä ja oli mukava uida. Muutenhan rannat ovat mustaa laavasoraa ja aallot tyrskyäviä. Merivesialtaiden muurin takana oli kyllä kivan näköinen luonnonranta ja aina siellä oli porukkaa. Merivesialtailla kuten ei muuallakaan ollut tungosta. Saimme altailla aivan oman rauhaisan "terassin" meren ääreltä.
 |
 |
 |
| Kuva 25. Teresitasin
hiekkaranta |
Kuva 26. Joulupäivänä oli
enempi väkeä |
Kuva 27. Palmupuutarha |
Pari kertaa menimme ratikalla vanhaan pääkaupunkiin yliopistokaupunki La Lagunaan. Se on Teneriffan toiseksi suurin kaupunki ja vain alle 10 km päässä. Se on yliopistokaupunki ja se on siten hyvin erityyppinen kaupunki mitä Santa Cruz. Lisäksi se on hyvin kaunis vanhoine rakennuksineen ja onhan se Unescon maailman perintökohdekin. Etelä-Amerikan kaupungit ovat ottaneet siitä mallia. Ratikkalippu maksoi 1,35 € ja se on ostettava etukäteen laiturin automaatista. Vaunun sisällä ei ole lippuatomaattia.
 |
 |
 |
 |
| Kuva 28. Sivukadun viiniravintolassa | Kuva 29. Teatterin dustalla |
Kuva 30. Iltamyöhään
ratikassa |
Kuva 31. Ei rantahotelleja |
Lagunassa mentiin ensin infoon ja saatiin kartat ja hyvä selostus katsomisen arvoisista paikoista. Vieressä oli iso huone, jonka keskelle oli rakennettu koko joulutarina seimineen. Mukavan näköinen pikkutarkka pienoismalli.
Vanha kaupunki on todella viehättävä rakennusten yksityiskohtineen. Tunnelma oli aivan toinen. Kaupat olivat houkuttelevia ja niinhän sieltä tarttui mukaan hyvä hattu ja ihanat mustat naiselliset hansikkaat.
 |
 |
 |
| Kuva 32. La Lagunan info |
Kuva 33. Enkeli ilmestyy
paimenille |
Kuva 34. Itämaan tietäjät |
 |
 |
 |
| Kuva 35. La Lagunan
hiljaiseloa |
Kuva 36. Laatuviiniä
Lagunassa |
Kuva37. Espnajalaista rakennustyyliä aidoimmillaan |
 |
 |
 |
 |
| Kuva 38. Kiovasta ostettu
hellehattu |
Kuva 39. La Lagunasta
ostettu hellehattu |
Kuva 40. Katedraali La
Lagunassa |
Kuva 41. Joulutähtiä kukkii kaikkialla |
 |
 |
 |
 |
| Kuva 42. Kahvi maistuu välillä | Kuva 43. Mielenkiintoisia
yksityiskohtia |
Kuva 44. La Laguna päivällä |
Kuva 45. La Laguna illalla |
Kaksi viimeistä päivää oltiin hotelli Silken Atlantidassa, joka oli lähellä linja-autoasemaa. Sinnehän taksikuski oli ollut meitä tuloiltana viemässäkin. Nyt sitten sinne mentiin. Hinta oli puolta kalliimpi, mutta ihan mukava oli yöpyä siinä. Näköalahissilla päästiin kattokerrokseen, jossa oli kuntosali, sauna ja porealtaat. Kylpyhuoneesta saatuihin kylpyvaatteisiin varustettuina nousimme saunakerrokseen. Olimme ainoat. Kun sitten porealtaalta menimme kattoterassille lepäämään ja ihailemaan kaupunkinäkymiä, tuli toiseen porealtaaseen nuori venäläsperhe. Söimme hotellin ravintolassa, mutta ei olisi kannattanut. Ruoka oli onnetonta. Sen sijaan vastapäisessä huoltoaseman hyvätasoisessa baarissa oli hyvä aamiainen.
 |
 |
 |
 |
| Kuva 46. Teresitas |
Kuva 47. Jussi (takana)
menossa uimaan |
Kuva 48. Lempipaikkamme
altailla |
Kuva 49.Iltakävelyllä
kuntoillaan |
Hotellihuoneessa ei ollut vedenkeitintä, mutta samassa kerroksessa oli vapaasti itsepalveluna mahdollisuus keittää kapselikahvia ja nauttia hilloista, croissanteista ja munkeista. Oli vettä ja omenoita. Tämä oli meille erinomaista, sillä näin aamulla ennen neljää pystyimme nauttimaan aamiaisen pitkää kotimatkaa ajatellen. Bussipysäkillä oli muitakin menossa kentälle. Lippu maksoi 9,35 € eli huomattavasti vähempi mitä taksikyyti. Ja kuskihan osasi varmasti perille, eikä meidän tarvinnut alkaa oppaaksi kuten tullessa.
Kuvat: Juhani Kaukoranta ja Kaarina Kaukoranta