Norwegian lentää Oulusta suoraan Teneriffalle hyvin edullisesti. Meidän menopaluulennot maksoivat kahdelta yhteensä 468 €. Bussi numero 8 menee meidän lähellä olevalta pysäkiltä Oulunsalon lentokentälle. Olimme varanneet aikaa kentälle yli tunnin. Lento lähtisi klo 17:35 eli ihan ihmisten aikaan ja olisi perillä sikäläistä aikaa 22:20. Aikaeroa on kaksi tuntia. Olimme katsoneet, että ehtisimme hyvässä lykyssä Teneriffan eteläiseltä lentoasemalta lähtevään bussi 343:een, joka veisi meidät saaren pohjoisosassa sijaitsevaan Puerto de la Cruziin noin tunnissa. Jännitysmomenttia lisäsi se, että lento lähti Oulusta tunnin myöhässä. Onneksi kone sai lennossa kiinni eikä bussi ollut ehtinyt lähteä. Jouduimme jopa odottelemaan 10 minuuttia laiturilla 30.
|
|
| Lentokentällä bussi 343 odotellessa |
Kovin oli hiljainen liikenne |
Yleensä Puerto de la Cruziin matkaavat ottavat joko taksin tai sitten matkanjärjestäjä huolehtii kuljetuksen. Meidän bussimatka maksoi vain 27,90 € kahdelta. Bussiin nousi vain kourallinen matkustajia. Koska meillä ei ollut matkalaukkuja, pääsin ensimmäisenä sisälle etsimään mukavaa penkkiä. Melko mukava löytyikin, sillä penkillä oli paksu nippu 50 € seteleitä. Menin viemään nippua kuskille, muttei hän ymmärtänyt englantiani. Penkillä olevasta lipukkeesta näimme, että rahojen omistaja oli tullut kentälle Los Cristianoksesta. Oli siis jo varmaan lentoterminaalissa. Joku puhelinnumerokin ja nimi oli paperilapussa. Oli vielä Brysselin lennon kanta. Puolessa välissä kuski ilmeisesti hoksasi, että olin löytänyt rahat bussista enkä ollutkaan yrittänyt häntä lahjoa. Nyt rahat hänelle kelpasivat. Olin ehtinyt laskea, että rahaa oli yli tuhat euroa. Kuski puhui jotain officesta. Uskon kyllä, että rahat eivät enää löytäneet omistajaa ja varmaan oli kysymyksessä likainen raha. Kukapa sellaista rahamyttyä kantelisi paljaaltaan taskussa.
Oli pimeää,
mutta ikkunasta näimme, että tie meni väliin hyvinkin korkealla. Tie oli
hyvä. Söimme Oulussa tekemämme eväät, sillä tuskin enää mistään saisimme
ruokaa siihen aikaan. Matkaa kentältä Puerto de la Cruzin bussiasemalle
meni tunti ja 5 minuuttia. Kaupunki oli lähes tyhjä, kun talsimme
hotelliamme kohti. Vain muutamasta ravintolasta kuului musiikkia.
Matkaa oli vajaa kilometri, mutta sinne oli helppo osata. Olimme
varanneet Apartementos
RF Bambi Adults Only, mikä oli keskustassa ja hinnaltaan huokea.
Se maksoi kahdelta viikolta 656 €. Huone oli isohko ja hintaansa nähden
oikein hyvä. Oli siisti ja minikeittiössä
oli tarpeellinen määrä astioita. Huone siivottiin joka päivä.
Kylpyhuonekin oli hyvä. Parveke ei ollut merelle tai oli kyllä sinne
päin, mutta edessä oli rakennuksia. Vasta viimeisenä päivänä huomattiin,
että kattotasanteella oli lepotuoleja ja sieltä näkyi koko kaupunki ja
meri. Panimme hetikohta nukkumaan.
Aamulla menimme alakertaan syömään aamiaista. Se ei kuulunut hintaan, mutta koska meillä ei vielä ollut mitään ruokaa, niin valmis aamiainen houkutteli. Se maksoi vain 6 €. Se oli hyvä ja sitä voisi kokeilla toistekin, mutta meistä on mukava laittaa itse aamiainen ja nauttia se huoneessa. Yleensä aamumme meni niin, että menin suihkuun ja sitten hotellin uima-altaalle. Jussi taikoi sillä välin aamiaisen.
 |
 |
| Parvekkeelta näkyi hauska talo |
Ranta on kivikkoinen |
Aamiaishuoneessa muutkin olivat suomalaisia ja siihen saikin tottua, että suomen kieltä kuuli kaikkialla kaupungissa. Oli minun nimipäivä. Ainoa, jolta sain onnittelut, oli 104,5 vuotias ystäväni Salme Oulusta. Hänellä muisti pelaa.
 |
 |
| Lago Martianez-suolavesialtaat |
Paseo de San Telmo -rantapromenadi |
 |
 |
| Teide -tulivuori taustalla |
Ensi töiksi
hellehattu kaupasta |
Lähdimme katsastamaan meren rantaa. Kävi heti selväksi, ettei siinä voi uida. Se oli kivikkoinen ja isot tyrskyt löivät rantakiviin. Mutta ihan lähellä oli laaja Lago Martianez-vesipuisto, jonka altaissa (5 kpl) voi uida suolaisessa merivedessä. Suurin allas on oikeastaan järvi. Sisäänpääsy oli 5,50 €. Ei paha hinta, kun siihen sisältyi aurinkotuoli ja siihen patja. Sellaisen hinnan joutuu maksamaan yleisilläkin rannoilla. Aurinkovarjon olisi saanut 2,50 eurolla. Allasalue on talvisaikaan auki vain klo 17 asti, mutta kesällä tunnin pitempään. Emme kuitenkaan menneet vielä alueelle vaan jatkoimme kaupunkiin tutustumista. Kävelimme altaiden ohi mustalle hiekkarannalle - Playa Martianez -lahdelle. Siellä oli mukava terassiravintola Coronela, jossa oli ilmainen netti. Istuimme ja virkistimme itseämme melko pitkään. Musta hiekka ei näyttänyt houkuttelevalta, mutta kyllä siinä ihmisiä makoili. Oli myös surffareita ja jokunen uimarikin.
 |
 |
| Mukava sää |
Playa Martianezin musta hiekkaranta |
 |
 |
| Rehevä avenue |
Tästä eteenpäin jyrkkä rinne, jossa paljon hotelleja |
Netistä katsoimme, että supermarketteja on lähistöllä useitakin. Siispä ruokaostoksille. Teimme ensin ostokset Mercadonassa, mutta sitten löysimme aivan oman Bambi-hotellimme kulman takaa hyvin varustetun supermarketin Hiper Dinon. Muina kertoina asioimme siinä. Kassillinen ruokaa maksoi todella vähän. Vaikka oli Black Friday, mikä merkitsi suuriakin alennuksia, niin emme juurikaan astuneet vaatekauppoihin.
Käytiin katsastamassa kaupungin isoja rantoja Playa del Castillo ja Playa Jardin. Niissä oli uiminen kielletty, eikä kyllä mitenkään ollut houkuttelevan näköistä. Yksi mies kyllä näkyi kylpevän meressä. Samalla matkalla pimenevässä illassa pitkin rantaa kulkien ihailimme merta, joka näytti voimansa puskien rantakallioihin. Linnan vieressä oli alue, jonne ihmiset olivat pinonneet kiviä päällekkäin.
Samalla koneella olivat lentäneet viikoksi Jussin tuttu pariskunta Kimmo ja Marita. Kimmo soitti ja kutsui meidät kanssaan jazz-konserttiin. Olin ensin kahden vaiheilla, että täälläkö jazzia kuuntelemaan. Konsertti osoittautui yllättävän hyväksi. Tykkäsin varsinkin pianoa soittavasta japanilaisesta naisesta, joka lauloi oktaaveja laidasta laitaan.
Menimme neljästään jatkoille syömään tapaksia. Juttu lensi ja taisi siinä samalla hieman viiniäkin tultua maistelluksi. Nukkumaan mentiin vasta aamuyöllä.
Tämä päivä olikin sitten matkamme ainoa päivä, jolloin satoi. Vettä tuli taivaalta iltapäivään asti. Olimme osanneet odottaa sateita, sillä tähän vuodenaikaan se oli täällä hyvinkin mahdollista. Edellinen ilta verotti ja olikin sopivaa ottaa nokosia päivällä. Illalla käytiin rantakävelyllä. Nyt meri velloi tosissaan. Etsittiin minulle sopivia töppösiä. Vaikka hotellihuone oli sopivan lämmin, niin kivilattia oli kylmä. Pitää vastedes muistaa ottaa villasukat mukaan. Ostettiin 8 euron mukavat tossut. Vanhempi myyjäpariskunta oli ylenpalttisen ystävällinen.
 |
 |
| Iso kauppa, mutta tästä ei tullut meidän kauppaa |
Ei nämäkään kaupat houkutelleet |
 |
 |
| Taitava seinämaalaus |
Playa del Castillo |
 |
 |
| Playa del Castillon viereinen kivitemppeli |
Jazz-konsertissa |
 |
 |
| Kaunis seinäpyhättö |
Tyylikäs parveke |
Hotellin hintaa ei sisältynyt Wifi, mutta saimme kummallekin kahdeksi viikoksi yhteensä 15 € maksavan nettiyhteyden, joka toimi tosin vain ala-aulassa. Aula oli mukava oleskelupaikka ja paljon siellä viihdyttiinkin.
Aurinko paistoi ihanasti heti aamusta. Kimmo soitti ja houkutteli meidät klo 12 matineaan samaan paikkaan kuin edellisenä iltana. Saman japanilaisen naisen piti esiintyä, mutta hän olikin sairastunut. Oli tämäkin konsertti hieno. Pianoa soitti nytkin japanilainen nainen ja venäläinen nainen viulua. Mies soitti kontrabassoa. Tämä oli klassisempaa musiikkia. Nämä Puerto de la Cruzin konsertit olivat hyvätasoisia ja maksoivatkin vain 10 €. Konsertin jälkeen käytiin baarissa syömässä keitto ja juotiin kahvit.
Kimmon ja Maritan hotelli oli yläkaupungissa, joten he kulkivat aina taksilla hotellin ja alakaupungin väliä. Maksoi kuulema vain 3 € suuntaansa. Illalla lähdimme katsastamaan Soilen ja Joukon hotellia. He olivat tulossa tiistaina. Olimme katsoneet reitin kartalta jo Suomessa. Matka-aika oli 20 minuuttia ja nousu oli aika rankka, sillä heidänkin hotelli oli yläkaupungissa. Reitti oli kyllä kaunis, sillä se oli osittain kävelykujaa.
 |
 |
| Näköispatsas :) |
Todella vanha talo |
 |
 |
| Tämä kadunosa tuli tutuksi. Vei Bambista keskusaukioille. |
Kahden tähden hotelliksi mainio |
 |
 |
| Tilaa oli ateriointiinkin |
Avenida Familia de Betancourt y Molina, ent. Avenida Generalisimo |
 |
 |
| Martianez-ranta |
Ylhäällä hotelleja |
Oli niin kaunis aamu, että katoimme
aamiaisen parvekkeelle. Olin siihen mennessä uinut vain hotellimme
uima-altaalla, jossa taisin olla ainoa uimari koko aikana. Vesihän oli
21- asteista eli monelle liian kylmää. Minulle se oli ihanteellista. Nyt
kuitenkin lähdimme suolavesialtaille. Sinne ei saanut viedä mukanaan
evästä. Alueella oli muutama baari. Syötiin hyvät pizzat. Altaista
isoin oli ihana. Tunne oli kuin olisin uinut tyynessä meressä.
 |
 |
| Vesipuisto |
Lago Martianezin suurin allas |
 |
 |
| Lago Martianez |
Altaisiin oli helppo mennä |
 |
 |
| Kaupungin puisto |
Orkideapuisto |
 |
 |
| Kauniita kukkia |
Kuten myös |
Olimme eilisessä rinteelle nousussa huomanneet orkideapuiston. Sinne ei ollut meiltä kuin 5 minuutin nousu. Puisto ei ollut kovin iso, mutta sitäkin romanttisempi. Sisäänpääsymaksu oli 4,75 €.
Puisto huvila Sitio Litre on rakennettu vuonna 1730 aluksi luostariksi. Monet kuuluisuudet ovat viettäneet huvilassa omistajan vieraana. Kuuluisin on Marianne North, jonka taideteokset ovat näytteillä Lontoon kuninkaallisessa puutarhassa. Muita kuuluisia vierailija on Tanganjika-järven löytäjä Sir Richard Burton, tutkimusmatkailija ja kasvitieteilijä Alexander Humboldt, ja minulle kaikkein tunnetuin kirjailija Agatha Christie, joka vietti tyttärensä kanssa lomaa huvilalla. Yhdessä romaanissaan sijoituspaikkana on juuri tämä puutarha. Kirjan nimi on The Mysterious Mr. Quin.
 |
 |
| Agatha Christie-nurkkaus |
Vehreä käytävä |
 |
 |
 |
| Symbioosi |
Lohikäärmepuu, 600 v |
Araukaria |
 |
 |
| Orkideoita |
 |
 |
Meillä oli treffit Kimmon ja Maritan kanssa tarkoituksena mennä yhdessä syömään hyvin. Kerroin puhelimessa, jotta tulisivat taksilla Generalisimo- kadun ja meidän kadun Enrique risteykseen. Pitikin olla tuuria, sillä nykyisessä kartassa tuota Generalisimoa ei enää ole, jos ei itse Castroakaan. Oli kuollut kaksi päivää sitten, mutta ei nyt sentään ole ehditty kadun nimeä muuttaa. Minulla vain sattui olemaan kännykässä vanha kartta. Sovittiin, että tulevatkin suoraan hotellillemme.
Menimme ensin drinkille Hotel Monopoliin ihan sen vuoksi, että sen baari ja aula olivat kauniita. Kun joimme drinkkiämme aulan sohvalla istuen, tuli tarjoilija kantaen täysiä sangrialaseja tarjottimella. Kun hän tuputti meille juomaa, niin totta kai me sitten otimme kukin lasit sangriaa. Emme olleet kyllä tilanneet ja yritin solkata jotain maksamisesta. Kun tarjoilija tuli tarjoamaan lisää juomaa, niin emme enää tohtineet ottaa ja lähdimme pois. Olikohan tulossa joku tilaisuus vai mistä tuo anteliaisuus johtui.
Menimme syömään miellyttävään Regulo-ravintolaan. Se oli selvästi tasokas paikka. Huoneita oli useita ja näin joulun alla ne oli kauniisti koristeltu. Kimmo viinin asiantuntijana ja Marita paistinkääntäjänä olivat meille oiva apu tilausta tehdessämme. Tilasin merianturaa. Mentiin vielä rantaan drinkille ja myöhäänhän se ilta taas vierähti, mutta mukavassa seurassa.
Hotellimme nurkan takana markettimme edessä oli taksiasema, josta yläkaupungissa asuvat tuttavamme pääsivät jatkamaan omaan hotelliinsa.
 |
 |
| Konserttiin menossa | Marita ja Kimmo hotel Monopolin aulassa |
Soile ja Jouko, jotka olivat meidät tälle matkalle houkutelleet tulisivat tänä iltana, mutta niin myöhään, että tapaisimme vasta seuraavana päivänä. Tavattiin Kimmo ja Marita Plaza de la Iglesialla. Aiemmin oltiin tehty treffit Plaza del Chargolle, mutta nyt oli joku juhla ja se aukio oli suljettu. Juhlan kunniaksi lapset vetivät perässään tyhjiä peltipurkkeja. Kun aluksi näin äidin ja kaksi sievästi puettua pikkutytärtään kolisuttelevan parvekkeemme alla, niin paheksuin melua. Mutta kun sitten hoksasin, että olikin kysymyksessä joku pyhän Andreaksen tms. juhla ja että lapset olivat innoissaan, en enää paheksunut, mutta mielelläni vaihdoin hiljaisempiin maisemiin.
 |
 |
| Regulossa syötiin | Ja Herreriassa syötiin |
 |
 |
| Joulutähtiä kauniisti aseteltuina |
Vaaleanpunaisetkin ovat joulutähtiä |
Käytiin katsomassa ravintola Herrerian
paikka, koska Soilelle sitä oli suositeltu ja sinne voisimme mennä
keskiviikkona Soilen syntymäpäiväillalliselle. Olimme päivällä löytäneet
pankkiautomaatit ja nostaneet rahaa. Huomattiin mukava tapas-paikka Rose
Negra. Oli maukkaampaa kuin aiemmissa paikoissa. Nyt kuitenkin
jatkettiin iltaa vesilinjalla vaihteeksi.
 |
 |
| Joulutähtiä oli varmaan tuhansia |
Hauska katutaiteilija |
Vietettiin keskipäivä suolavesialtailla. Marita ja Kimmokin tulivat altaille. Oli kuuma ja oli tuon tuostakin pulahdettava veteen. Onneksi minulla oli kaksi uimapukua, joita saattoi vaihdella. Toinen päällä ja toinen kuivumassa. Maritan kanssa käytiin kahvilla. Hyvästeltiin mukavat seuralaiset, sillä heidän lentonsa lähtisi torstaiaamuna.
Oli sovittu, että Soile ja Jouko tulevat Bambiin klo 14. Käytiin huoneessamme kahvilla ja sitten menimme tapasia nauttimaan jo tutuksi tulleeseen Rose Negraan. Soile ja Jouko lähtivät vielä lepäämään hotelliinsa, samoin me. Sitä ennen oli varattu Herreriasta pöytä neljälle klo 19:30.
Herreriassa saattoi tilata suomeksi. Omistaja taisi olla suomalainen. Epäonnekseni tilasin ribsejä. Ne uivat kastikkeessa, joten niitä oli todella hankala syödä. Hyvää kyllä oli ja varsinkin jälkiruoka jotain rahkan tapaista oli tosi hyvää. Myös Marita ja Kimmo tulivat, vaikka heillä oli aamulla aikainen nousu kotiinlähdön vuoksi. Hyvästeltiin uudelleen mukavat seuralaiset.
Aamu alkoi puolipilvisenä, mutta kun pääsimme altaille, oli jo aurinkoista. Varmaan Teide-vuorella oli jotain tekemistä sään kanssa, sillä vaikka näytti, että taivas on pilvessä, niin yhtäkkiä taivas oli taas kirkas.
 |
 |
| Kirkas taivas ja syvänsininen meri |
Allasaluetta |
 |
 |
| Pariisilaiskahvila rantakadulla |
Joskus täytyy herkutella |
Lähdimme Orotavalle taksilla klo 12. Maksoi meiltä neljältä vain 10,80 €. Näin mekin pääsimme nousemaan vuoren rinteelle, josta oli laajat näkymät alas Puerto de la Cruziin ja merelle. Kaupunki oli turistien suosima. Pääkadulla oli jopa ruuhkaa. Oli useita tasanteita, joilta sai kauniita kuvia alas laaksoon. Soile tiesi, että kaupungissa pitäisi olla joulun alla seimi ja niinhän me päädyimmekin Plaza del Ayuntamientolle. Koko aukio oli raamattuaiheinen.
 |
 |
| Orotavan kaunis rakennus |
Teide taustalla |
 |
 |
 |
Herkuttelimme pikku kahvilassa. Nautimme tapakset hieman kolkossa baarissa, vaikka itse kaupunki oli viehättävä kapeine katuineen.
 |
 |
 |
| Orotavassa |
Orotavassa | Orotavassa |
 |
 |
| Orotavassa |
Orotavassa, Plaza del Ayuntamiento |
 |
 |
| Orotava, Plaza del Ayuntamiento |
Plaza del Ayuntamiento, Seimi |
 |
 |
| Orotavassa |
Orotavassa |
Palattiin uutta kokemusta hakien paikallisella bussilla. Jouduttiin
kävelemään hieman bussiasemalla ja odottelemaan bussia. Meillä nyt ei
tietysti ollut mihinkään kiirettä, joten mikäpäs oli odotellessa. Bussilla
345 sitten laskeuduttiin Puerto de la Cruzin linja-autoasemalle. Matka
maksoi hengeltä vain 1,45 €. Kävelimme asemalta kauppaan ja teimme ruokaa.
Väsytti niin, ettei illalla lähdetty kaupungille.
|
|
|
| Orotavassa |
Orotavassa |
Orotavassa |
 |
 |
 |
| Orotavassa |
Vielä Orotavassa |
Kirkkokonsertti, Puerto de la Cruz |
Soile ja Jouko olivat puutarhakierroksella. Me suunnistimme altaille. Oli kaunis sää ja siksi olikin kummallista, että vesipuisto oli suljettu huonon sään vuoksi. Taisivat vain haluta pitää vapaapäivän. Menimme altaiden takana olevalle Martianez-lahdelle. Näytti siltä, että voisin uida, mutta juuri sinä päivänä olin jättänyt uimatossut hotellille. Laitoin Jussin uimakengät jalkaan ja lompsin veteen. Kohta kengät täyttyivät pikkukivistä ja vaivoin raahauduin vedestä pois. Istuttiin jonkun aikaa katsellen aaltoja, mutta sitten päätimme lähteä hotellimme altaalle. Aurinko paistoi mukavasti, lueskelimme ja uimme tai siis minä uin. Jussi ei pidä altaista.
Illalla menimme yhdessä jouluiseen kirkkokonserttiin. Koko kaupunki oli koristeltu joulutähdin. Niitä oli varmaan tuhansia. Olin ostanut huoneeseemmekin ison joulutähden. Maksoi alle 4 €. Kirkossa varsinkin lasten laulu soi kauniisti. Käytiin vielä nauttimassa tapakset ja juomassa viinilasilliset.
Koska sää jatkui kauniina, menimme nyt paremmalla onnella
suolavesialtaille. Syötiinkin siellä. Illalla tavan mukaan tapas ja viini.
Tutustuttiin tivolialueelle. Oli vaikka minkälaista vempainta, joihin en
suurin surminkaan olisi mennyt.
 |
 |
| Bambin ala-aula |
Bambin allasalue |
 |
 |
| Jussi laittoi pään pensaaseen :) |
Antaa maailman myrskyjen pauhata :) |
 |
 |
| Lago Martianezin taideteos |
Suihkulähde toimi ajoittain |
Oli matkamme paras sää. Siksipä menimme taas altaille ja söimme siellä. Illalla istuskeltiin parvekkeella. Olimme huomanneet, että viereisessä huoneessa asusteli mies koiransa kanssa. Muiden koirien haukuntaa kuului ulkoa useana iltana, mutta nyt kuulimme miehen menevän huoneeseen ja sieltä alkoi kuulua haukuntaa. Mies oli selvästi humalassa. Hän karjui koiralle ja koira vingahteli siihen malliin, että varmaan sitä lyötiin. Meno alkoi olla sellainen, että lähdin siitä sanomaan respaan. Nuori tyttö sanoi tuntevansa miehen. "Ehkä koira oli tehnyt jotain tuhmaa ja sehän on vain koira". Outoa asennetta nuorelta naiselta. Härkätaistelun maassa ei yksi koira kai merkitse mitään. Ehkä nainen kuitenkin soitti miehelle, sillä enää sieltä ei kuulunut ääniä.
Oli Suomen 99. itsenäisyyspäivä. Koska saarella oli paljon suomalaisia, niin päivällä alkoi Europa Plazalla juhlallisuudet - veteraanikuoro ja muuta sellaista. Ehdimme juuri ja juuri kuulemaan Veteraanin iltahuudon. Lopuksi tarjottiin kuohuviinilasilliset.
 |
 |
| Veteraanikuoro | Juhlatuulella |
Menimme Bambiin katsomaan iPadista presidentin vastaanottoa ja sen jälkeen menimmekin klo 20 oman hotellin ravintolaan, jonne olimme tilanneet pöydän neljälle. Tämä ravintola oli hyvin rauhallinen verrattuna Herreriaan, jossa viereinen pöytäseurue oli pitänyt kauheaa mekkalaa. Ruokakin oli hyvää. Söin gulassia.
Jatkoilla olimme suomalaisessa Väinämöinen-baarissa. Sinne mahtui iloiseen seuraan. Osa pelasi biljardia.
Ja kas kummaa, taas suunnistimme altaille. Olemme vesi-ihmisiä.
Koska oli viimeinen päivä, teimme inventaarion ruokatilanteestamme. Eväsleivät oli tehtävä jo aamuksi, sillä aamulla olisi kiire. Matkallekin piti muutama leipä tehdä. Osa ruokatavaroista valitettavasti oli jätettävä. Koska emme ehtisi bussilla lentokentälle, varasimme aamuksi taksin viereiseltä taksiasemalta. Hinta tulisi olemaan 100 €. Muuten halvassa matkabudjetissamme se oli ihan ok-hinta. Matkaakin oli sentään 95 km.
Kuski, jonka olimme varanneet, odotti hotellimme edessä klo 5 aamulla. Meillä ei ollut kiirettä ja sanoinkin sen kuskille. Koneemme lähtisi vasta klo 8. Olikin mukavaa, kun taksi kulki tasaista ja rauhallista vauhtia. Oli vähän liikennettä. Valitettavasti nytkin oli pimeää kuten tulomatkallamme, emmekä nähneet maisemia. Norwegianin kone lähti 10 minuuttia etuajassa ja oli Oulussa melkein tunnin etuajassa. Heti kohta tuli bussimme nro 8. Jäimme pysäkillämme pois ja kävimme kaupassa ostamassa syötävää.
Olimme tyytyväisiä, että olimme lähteneet Teneriffalle, vaikka olimme
melko vasta tulleet Balkanin matkaltamme. Olin jopa aiemmin vannonut,
etten koskaan lähtisi enää Kanarialle. Aiemmalla matkalla Playa del
Inglésissä olin tympääntynyt, että oli niin paljon suomalaisia ja
että ravintoloita mainostettiin suomalaisilla lihapullilla. Tosin olin
silloin yksin matkalla, sairastuinkin ja nythän meillä oli mukavaa seuraa
toisistamme ja ystävistämme. Nyt ei haitannut muiden suomalaisten ja
eläkeläisten määrä. Jussille matka oli ensimmäinen Kanarialle. Puerto de
la Cruz on oikea kaupunki, se on rehevä kasvillisuudeltaan ja ilmasto on
miellyttävä.
Teksti: Kaarina Kaukoranta
Kuvat: Juhani Kaukoranta ja Kaarina Kaukoranta